Kiuruves-laulu

Kiuruves-laulun sanat on kirjoittanut opettaja Hanna Jauhiainen ”Kiuruves-illan ratoksi” eli ensimmäiseen kotiseutuiltaan, joka pidettiin Helsingissä, ravintola Alkolassa 6.3.1948.
Sävel: Kallaves, Kallaves

1.
Kiuruves, Kiuruves.
Tätä jookkoo lapsies
nimes voema yhteen vettää,
tuskin lienöö meessä kettää,
joka sinut unohtaes
mualimoo kulikiessaa.

2.
Synnyinseutu paekka tää.
Sinne aatos ennättää.
Kuluessa iltahetken
Kiuruveelle teemme retken
muisteloissa menneitten
lapsuuven aekojen.

3.
Muat on siellä viljavat,
metät luajat siintävät,
Paljon myöskin lakkasoeta
mesikoita, mansikoeta.
Järven rannat lehtoesat,
saanaillat leppoesat.

4.
Siellä kansa huastelloo,
savoks vitsit veestelöö.
Lupsakasti jutut luistaa
niit paljon taijjat muistaa,
kertoa voes monia,
valleita tosia.

5.
Ootkos kuullu juttua
tätä kovin tuttua;
Kun vaen kiuruvettä juopi,
se jo lihavaksi suopi,
Yli sattae kiloa
moni taetaa lihoa.

6.
Piimät, rieskat, ihanat
kalakukot lihavat
antaa siihen lisäks voemoo
mykyrokkoo muistat oevoo.
Ruokalevon piälle viät
makkeeta jo unta niät.

7.
Huastamista paljon oes.
Laulun pitkän tehä voes
Kiuruveestä vetisestä
nykysistä, entisistä.
Makkuuhuavoo ee sua kiel
kun vuan siellä liikkuu miel.

8.
Kiuruves, Kiuruves,
tämä pieni poekues
huomanna oon monta kertoo,
jotta sulla ee oo vertoo
millään puolen mualimoo,
kun ee oo, niin ee oo.