KIURUVESI-LAULU

Sanat on kirjoittanut opettaja Hanna Jauhiainen ”Kiuruves-illan ratoksi” eli ensimmäiseen kotiseutuiltaan, joka pidettiin Helsingissä, ravintola Alkolassa 6.3.1948.

Sävel: Kallaves, Kallaves

1.

Kiuruves, Kiuruves.

Tätä jookkoo lapsies

nimes voema yhteen vettää,

tuskin lienöö meessä kettää,

joka sinut unohtaes

mualimoo kulikiessaa.

2.

Synnyinseutu paekka tää.

Sinne aatos ennättää.

Kuluessa iltahetken

Kiuruveelle teemme retken

muisteloissa menneitten

lapsuuven aekojen.

3.

Muat on siellä viljavat,

metät luajat siintävät,

Paljon myöskin lakkasoeta

mesikoita, mansikoeta.

Järven rannat lehtoesat,

saanaillat leppoesat.

4.

Siellä kansa huastelloo,

savoks vitsit veestelöö.

Lupsakasti jutut luistaa

niit paljon taijjat muistaa,

kertoa voes monia,

valleita tosia.

5.

Ootkos kuullu juttua

tätä kovin tuttua;

Kun vaen kiuruvettä juopi,

se jo lihavaksi suopi,

Yli sattae kiloa

moni taetaa lihoa.

6.

Piimät, rieskat, ihanat

kalakukot lihavat

antaa siihen lisäks voemoo

mykyrokkoo muistat oevoo.

Ruokalevon piälle viät

makkeeta jo unta niät.

7.

Huastamista paljon oes.

Laulun pitkän tehä voes

Kiuruveestä vetisestä

nykysistä, entisistä.

Makkuuhuavoo ee sua kiel

kun vuan siellä liikkuu miel.

8.

Kiuruves, Kiuruves,

tämä pieni poekues

huomanna oon monta kertoo,

jotta sulla ee oo vertoo

millään puolen mualimoo,

kun ee oo, niin ee oo.